Aalto Campus 2015

Sijainti Espoo

Osoite Otakaari 1

Vuosi 2012

Vaihe Kilpailu ratkaistu / yläluokka

Laajuus 62.000 brm2

Tilaaja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Share Project :


Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n järjestämään kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun laadittu ehdotus, joka sijoittui kilpailun 189 työn joukossa yläluokkaan. Kilpailutehtävänä oli Aalto-yliopiston Otaniemen ydinkampuksen ja sen keskeisten rakennusten suunnitteleminen Alvar Aallon suunnitteleman nykyisen päärakennuksen viereen.

Suunnitelman lähtökohtana on saattaa Aalto yliopiston uudet ja entiset toimijat ja toiminnot yhteen – niin toiminnallisesti kuin arkkitehtonisestikin. Kilpailuehdotuksessa luodaan Aalto yliopiston kampusalueelle uusi keskusrakennus, sydän, joka kokoaa alueen eri toimijoita ja liikennevirtoja yhteen ja luo siten tilaisuuksia jatkuvalle oppimiselle niin rakennuksen sisällä kuin sitä ympäröivillä ulkoalueilla. Arkkitehtuuriltaan rakennus jatkaa alueen selkeää ja hillittyä punatiilimodernismia ja painottaa siten alueen yhtenäisen ilmeen merkitystä yli yksittäisen rakennuksen näyttävyyden.

LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN JA LIIKENNE

Uudet tilat on suunnitelmassa koostettu yhdeksi, mahdollisimman kompaktiksi kokonaisuudeksi, joka sijoittuu Korkeakoulunaukion länsireunalle, VTT:n korttelin viereen. Eteläpäästään rakennus liittyy uuteen metroasemaan, joka on jätetty erilliseksi veistokselliseksi rakennukseksi. Uusi rakennus yhdessä vanhan päärakennuksen ja kirjaston kanssa rajaavat etelästä lähestyttäessä liikenneympyrän ja metroaseman väliin uuden, edustavan puistoalueen – lähestymisaukion. Metroaseman ja uuden rakennuksen väliin jää pienimittakaavaisempi, etelään suuntaava, kivetty sisäänkäyntiaukio, josta on mahdollista kehittää eläväinen tapahtumapaikka kahviloineen ja terasseineen.

Pääosa rakennuksen pohjakerroksesta, joka on varattu kaupallisille toimijoille ja ravintoloille, liittyy itäsivultaan Korkeakoulunaukioon elävöittäen ja tiivistäen sitä. Pohjoisreunasta rakennus liittyy Tietotiehen muodostaen sisätilayhteyden metroaseman ja Tietotien ympäristön rakennusten kanssa. Rakennuksen länsisivulle on jätetty vain välttämätön etäisyys VTT:n rakennuksiin, jotta kaikkiin tiloihin saadaan riittävästi päivänvaloa. Rakennusten väliin jää myös huoltoreitti, jota voidaan hyödyntää tavarankuljetusreittinä.

Rakennuksen kellarikerrokseen on sijoitettu autohalli, jossa on 400 autopaikkaa. Ajoyhteydet halliin ovat pohjoisesta Tietotieltä ja etelästä Otaniementien liikenneympyrästä. Autohallia voidaan käyttää myös ajoyhteytenä näiden kahden tien välillä. Raskaille ajoneuvoille on ajoyhteys autohalliin Tietotien puoleisesta ajorampista. Ajoramppien yläpäät on sijoitettu tulvarajan (+3.0) yläpuolelle. Länsisivun huoltotietä lukuun ottamatta kaikki rakennusta ympäröivät alueet on varattu kevyelle liikenteelle. Katetut polkupyöräparkit on sijoitettu rakennuksen etelä- ja pohjoispäähän. Kaikki rakennuksen sisä- ja ulkoalueet ovat esteettömiä. Rakennuksen pääsisäänkäynnin portaikon vieressä, portaan ja metroaseman välissä on inva-luiska.

TOIMINTA

Vertikaalisuunnassa rakennus jakautuu viiteen kerrokseen. Kellarikerroksessa on pysäköintihalli ja sitä palvelevat tekniset tilat. Pysäköintihallista on suora yhteys samassa tasossa olevaan metron lippuhalliin (-0.5). Näistä tiloista on mahdollista rakentaa myös maanalainen yhteys vanhaan päärakennukseen ja kirjastoon. Pysäköintihalli on yksikerroksinen ja se levittäytyy koko rakennuksen alueelle, joten sieltä on suorat hissi/porras-yhteydet rakennuksen kaikkiin osiin.

Rakennuksen pohjakerros (+4.0) on varattu kaupallisille toiminnoille ja ravintoloille. Näin ne hyötyvät maksimaalisesti rakennuksen läpi kulkevasta liikenteestä. Maantasoyhteydet mahdollistavat myös liiketilakohtaiset, muusta rakennuksesta poikkeavat aukioloajat. Pohjakerroksesta on suora sisäyhteys metron lippuhalliin, joka sijaitsee kerrosta alempana. Myös rakennuksen teatterisalitiloihin on suora yhteys kaupallisen kerroksen aulasta. Kulku ylempiin kerroksiin voidaan rajoittaa yliopiston aukioloaikoihin.

Rakennuksen ylemmät kerrokset jakaantuvat horisontaalisti siipirakennuksiin, joita yhdistävät pääosin lasikatetut sisäpihat. 1. kerrokseen (+8.5) on maantasoyhteys rakennuksen eteläpäädystä, johon sijoittuu rakennuksen juhlava pääsisäänkäynti, virallisemmat aula- ja yhteistilat kuten learning centre, kahvila ja näyttelytiloja. 1. kerroksen aulasta on suora yhteys myös teatterisaleihin ja rakennuksen takajulkisivun lastauslaiturille. Aulatilojen katto on kalteva, maantasosta lähtevä viherkatto, joka laajentaa ulkoyhteydet ja kaikille avoimet ulko-oleskelutilat 2. ja 3. kerroksen tiloihin (esimerkiksi näyttelytiloja, kahvila, kirjastotiloja, sauna jne.).

Loput ylempien kerrosten (1.-3. krs) tiloista, ovat yleispätevää, muunneltavissa olevaa tilaa. Tiloja voidaan jakaa eri toimijoille alueittain vaaka tai pystysuunnassa, tai tiloja voidaan sekoittaa esimerkiksi sijoittamalla yhteiskäyttöisiä tiloja pääreittien varsille. Rakennusta puhkovat väljät sisäpihat, jolloin valtaosaan tiloista saadaan päivänvaloa. Sisäpihoilta avautuu myös näkymiä ympäristöön, mm. kohti vanhaa päärakennusta, mikä luo tiloille identiteettiä ja auttaa orientoitumista.Rakennuksen ylimmissä kerroksissa sijaitsevat ilmanvaihtokonehuoneet sekä kullekin osastolle osoitettu oma edustava, muunneltava tila.

OPETUSTILAT

Pohjapiirustuksissa on esitetty versio, jossa eri osastot sijoittuvat kukin pääosin yhteen siipeen, päällekkäisiin kerroksiin. Tällöin liikuttaessa rakennuksessa horisontaalisti pääkäytävää rakennuksen päästä toiseen, tulee eri osastojen toimijoille epämuodollisia, satunnaisia kohtaamistilanteita, joista voi syntyä alojen välisiä, uutta luovia oppimistilanteita. Näitä kohtaamisia on pyritty vahvistamaan luomalla kulkureittien risteämispaikkoihin lounge-alueita oleskelu- ja keittiötiloineen, jotka mahdollistavat epämuodollisen oleskelun ja kohtaamisen esimerkiksi ruuanvalmistuksen parissa. Tällä järjestelyllä vahvistetaan muun muassa eri kansallisuuksia edustavien opiskelijoiden välisiä kohtaamistilanteita.

Rakennuksen itäsivulla kulkevan pääkäytävän ulkoseinälle sijoittuvat studiotilat, jotka voivat olla yhteiskäyttöisiä. Studiotiloihin saadaan pohjoista päivänvaloa suurten lasiseinien välityksellä ja samalla studiotiloista muodostuu eri taiteenalojen näyteikkunoita muille, puistoaukiolla liikkuville yliopiston toimijoille.

Myös rakennuksen katot on hyödynnetty. Katoille sijoittuu viherkattoja ja tiilikivettyjä kattoaukioita, joita voidaan käyttää opetustilojen jatkeena ja laajennuksina. Katoille voidaan sijoittaa myös pienimuotoista viljelypalstatoimintaa esimerkiksi aiheeseen vihkiytyneille opiskelijakerhoille.

Liikuttaessa rakennuksen itäsivulta länsisivulle tilojen koko pienenee ja yksityisyyden aste kasvaa. Rakennussiivistä ei ole kuitenkaan tehty umpikujia, vaan myös länsisivulla siipiä yhdistää pohjois-eteläsuuntainen väylä, joka mahdollistaa osastojen välisten rajojen siirtämisen/hämärtämisen ja sallii epämuodolliset kohtaamistilanteet myös opiskelijoiden ja tutkijoiden suljetummissa tiloissa. Hallinnon tilat on sijoitettu kokonaisuudessaan rakennuksen kolmanteen kerrokseen.

HUOLTO

Rakennuksen huoltoyhteydet on järjestetty maantasossa rakennuksen länsiseinustaa pitkin kulkevalta huoltoväylältä sekä kellarikerroksen autohallista. Huoltoväylältä on suorat maantasoyhteydet muun muassa pohjakerroksen ja 1. kerroksen keittiö-, aula-, näyttely- ja teatteritiloihin.

Autohallin Tietotien puoleinen ajoramppi ja länsireunan ajoväylä on mitoitettu 4,2m korkeille ajoneuvoille (vapaa korkeus 4,5m). Tämä on saavutettu painamalla autohallin keskiosassa sijaitseva lastausalue muuta hallia alemmas (-1.6). Lastausalueelta on suora tavarahissiyhteys ylempiin kerroksiin.

EKOLOGIA

Rakennuksen suunnittelun lähtökohdaksi on otettu lähes nollaenergia rakentaminen. Keskeisimmät keinot, joilla tähän tavoitteeseen päästään ovat rakennuksen kompakti muoto, lämpöä/viileää varaavat massiivirakenteet, auringon paahteen estävät varjostimet, hyvä päivänvalon saanti sisätiloihin (valaistustarpeen minimointi) sekä omat energialähteet. Rakennuksen sisäpihat ovat pääosin lasikatteisia, puolilämpimiä tiloja, joka aikaansaa rakennuksen kokonaisvaipan pienenemisen sekä mahdollistaa esilämmitetyn ilman sisäänoton. Rakennuksen katolle on sijoitettu merkittävä määrä aurinkokennoja ja -paneeleita, jolloin ostettavan energian määrää voidaan vähentää. Rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään kaukolämmön lisäksi maalämpöä ja -jäähdytystä.

RAKENNUSTEKNIIKKA

Rakennuksen runko voidaan toteuttaa tavanomaisena betonielementtirakentamisena (betonipilarit, teräspalkit, ontelolaatat). Tiiliseinät ovat paikallamuurattuja. Useissa kohdissa voidaan käyttää kantavia sisäkuorielementtejä. Ratkaisu on pitkäikäinen ja varsin huoltovapaa, mikä vähentää elinkaarikustannuksia. Suuret lasiseinät toteutetaan kevyinä, vain itsensä kantavina teräsprofiililasiseininä. Pääaulan laajat ja näyttävät pilarittomat alueet toteutetaan tukemalla yläpohja iv-konehuoneen varaan. Konehuone toteutetaan siltarakenteena, jossa kantavana rakenteena toimivat konehuoneen korkuiset, ulkoseinillä sijaitsevat teräsristikot.

SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN JA MATERIAALIT

Suunniteltu rakennus jättää viheralueita ja tilaa Alvar Aallon suunnitteleman HUT:n päärakennuksen ympärille. Samalla uudella rakennuksella rajataan kuitenkin Korkeakoulunaukio selkeämmin rakennusten rajaamaksi puistoksi, jolla on Alvar Aallon aukiosta poikkeava luonne. Korkeakoulunaukiota rajaavia rakennuksia yhdistää saman pääjulkisivumateriaalin, punatiilen, voimakas käyttö. Uuden rakennuksen julkisivua avataan kuitenkin merkittävästi laajoilla lasipinnoilla, jolloin uusi rakennus saa aiempia rakennuksia avoimemman ilmeen ja sisätilojen taiteen luomiselle varattujen tilojen toiminta avautuu puistoalueelle – kaikkien nähtäväksi.

Uuden metroaseman puoleisessa pääsisäänkäyntipäädyssä on haettu ympäristön mukaisia suoraviivaisempia ja lennokkaampia muotoja, kun taas Tietotien puoleisessa päässä rakennus hajoaa pienemmiksi palikoiksi piilottaen rakennuksen suuren koon ja mahdollistaen Alvar Aallon suunnitteleman auditoriodominanttia kohti porrastaen kasvavan massoittelun.